Mielenkiintoni kiertotaloutta kohtaan on herännyt Suomen asettamasta tavoitteesta: vuoteen 2025 mennessä sen päämääränä on olla kiertotalouden edelläkävijä koko maailmassa. Tavoitteen saavuttaminen ei onnistu päättäjiltä yksin, vaan se vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä kaikkien osalta.
Perehtyäkseni lisää siihen, mitä kestävä kiertotalous tarkoittaa yrityksen toiminnan kannalta kuuntelin CICAT 2025 -hankkeen kolmiosaisen webinaarisarjan, joka on toteutettu yhteistyössä Business Finlandin ja Sitran kanssa. Tuon esille webinaarien pohjalta tiivistetysti, miten kestävä kiertotalous voidaan mieltää ja miten yhteistyö eri tahojen välillä edistää sitä.
Tiedon jakaminen ja sen hyödyntäminen
Korkeakoulujen yhteishanke CICAT 2025 on perustettu tukemaan Suomen vuoden 2025 kunnianhimoista tavoitetta. Hankkeen ytimessä on tutkia laaja-alaisesti tekijöitä, jotka edesauttavat Suomen siirtymistä kestävään kiertotalouteen.
Käytännössä kestävällä kiertotaloudella tarkoitetaan hankkeessa esimerkiksi sitä, että yritykset kehittävät liiketoimintamalleja, joiden avulla luonnonvarojen säilyminen turvataan ja niitä hyödynnetään kestävästi. Valmistettujen tuotteiden materiaalivalinnoissa tulee keskittyä pitkäikäisyyteen ja huollettavuuteen. Myös tuotteiden omistaminen väistyy taka-alalle: tulevaisuus nähdään palveluissa, jotka mahdollistavat tuotteen vuokraamisen tai lainaamisen sen ostamisen sijaan.
Hankkeen aikana syntyneet tutkimustulokset jaetaan avoimesti kaikkien saataville, jotta päättäjät ja yritykset voivat hyödyntää niitä: ilman asianmukaista tietoa on vaikea etsiä tehokkaita ratkaisuja. Näin ollen hanke kannustaa ylipäätään jakamaan tietoa eri tahojen välillä toimivista malleista, jotta kiertotalous koituu yhteiseksi eduksi eikä viholliseksi.
Tiedostaminen, että olet osa ratkaisua
Suomen tavoitteen kannalta on keskeistä, että jokainen taho tiedostaa, että he voivat olla mukana ratkaisemassa kiertotalouteen liittyviä ongelmia. Webinaarien puheenvuoroissa painotettiin sitä, että yksilön arjen valinnat heijastuvat yhteiskuntatason muutokseen ja toisinpäin.
Niin kutsuttu aktiivinen toimijuus kiertotaloudessa lähtee yksilön omista haluista kyseenalaistaa elintapojaan. Pikkuhiljaa arjen valinnat muuttuvat kiertotaloutta tukevaan suuntaan, kuten tarpeettomien tavaroiden kierrättämiseen tai suosimaan yrityksiä, jotka pyrkivät kestäviin ratkaisuihin.
Kodin ulkopuolelle lähdettäessä yksilön panos on merkittävää, sillä hän voi toimia esimerkkinä kollegoilleen ja kannustaa heitä vihreämpään toimintaan. Kun lopulta uskaltaa kyseenalaistaa yhdessä yrityksen tapoja toimia suhteessa luontoon, askel askeleelta koko organisaatio muuttuu aktiiviseksi kiertotaloustoimijaksi.
Webinaarien pohjalta voi todeta, että käytännössä pienikin yritys voi toimia suunnannäyttäjänä kiertotaloudessa. Innovation Homen näkökulmasta katsottuna lähtökohdat kiertotalouden edistämiselle ovat hedelmälliset, sillä jo keskeisenä liikeideana on tarjota yhteistiloja työskentelyyn. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että useampi käyttää samoja kalusteita ja näin ollen tavaramäärä pienenee.
Lisäksi kun useampi taho saman katon alla jakaa yhteiset arvot, niin työympäristöä ja työskentelytapaa on helpompi muuttaa ekologisempaan suuntaan. Jotta kiertotalousajattelu juurtuu entistä vahvemmin yrityskulttuurin perustaksi, on tärkeää myös kartoittaa, millaisilla toimilla sitä voi edesauttaa. Nän tilat palvelevat tulevaisuudessa entistä paremmin ja vievät Suomea kohti tavoitettaan.
Harjoittelujakson aikana tavoitteeni on koostaa Innovation Homelle vastuullisuusstrategian pohja, sekä syventää omaa osaamistani ja ymmärrystä vastuullisuudesta. Odotan innolla, millaisia mielenkiintoisia keskusteluita ja oivalluksia aiheen tiimoilta herää kolmen kuukauden aikana.
t. Anne Höykinpuro
